Allu: Katsaus historiaani!

Moikka!

Tänään minä, Allu ajattelin kertoa teille hieman historiastani. Jotkut saattavat ihmetellä, kuinka minä, Norjan kylmäverinen, olenkaan päätynyt Leville issikkatallille. Tänään saatte kuulla siitä. Aloitetaan elämästäni ennen Leville muuttoa. Minut ostettiin siis Kolarista päin. Asuinpaikkani ei siis monilla kymmenillä kilometreillä muuttunut, vaan samanlaisille seuduille minut ostettiin. Ennen kuin tulin tänne, olin ammatiltani ravihevonen. Rakastin sitä vauhdin hurmaa, jota tässä lajissa koin!

Kuva: Jenni Långsved

Kuva: Jenni Långsved

Kuten numerostakin huomaa, olin tietysti aina voittamaton ykkönen. ;) Ainakin melkein aina! No, yhtenä kauniina syksyisenä päivänä tallin pihaan, jossa silloin asustelin, ilmestyi musta auto, josta ulos astui kaksi hevosilta tuoksahtavaa tytöntylleröä. He olivat tulleet koeratsastamaan minua.

Ensitapaaminen!

Nämä tallitytöt rakastuivat minuun heti ensisilmäyksellä ja näin päädyin matkustamaan heidän kanssaan kohti issikoita. Voi niitä ensimmäisiä hetkiä uudessa kodissani! Ensinnäkin kaikki ihmiset ihastelivat, kuinka suuri olinkaan noihin issikoihin verrattuna. Koin oloni niin upeaksi. Pääni saivat sekaisin myös upeat islanninhevostammat, joita viereisessä aitauksessa olikin vaikka muille ruunille jakaa. Rakastuinkin heti lauman johtajaan Irmeliin ja hänen itsevarmuuteensa.

Minun ja Irmelin ensitapaamisemme!

Minut laitettiin aluksi aitaukseen, joka oli erillään issikka-aitauksesta. En siis nähnyt silloin syntynyttä rakkauttani Irmeliä ollessani aitauksessa. Itkin aina, kun hänen kauniit silmänsä katosivat näköetäisyydeltäni. Lopulta talliväki päätyikin ratkaisuun, että he siirtäisivät minut sittenkin issikka-aitauksen sisälle rakennettavaan aitaukseen ja pihattoon.

"Irmeli, mennäänkö naimisiin heti ensimmäisenä kohtaamispäivänämme?"

No, pikkuhiljaa minun ja Irmelinkin rakkautemme tyssäsi, ja pystyin taas keskittymään muuhunkin elämääni. Minua suoraan sanottuna ihmetytti, mitä tekisin noiden issikoiden kanssa. Minulle selvisi, että saisin maastoilla heidän seuranaan, ja minulla myös vedettäisiin jotain vaelluksia. Minulle selvisi myös toinen asia. Tajusin, että minussa on jokin magneetti, joka vetää puoleensa naispuolisia henkilöitä -niin ihmisiä kuin hevosiakin.

Kaikki tallitytöt olivat täysin rakastuneita minuun. Olin kai niin erilaisella tavalla viehättävä kuin nuo issikat. Minusta käytiinkin kovaa taistelua, että kuka tällä kertaa saisi hypätä selkääni. Tammat taas tuntuivat olevan vähän turhankin pihkassa minuun. He nimittäin tulivat aitani luokse näykkimään ja härnäämään minua saadakseen huomioni kiinnyttymään heihin. Niinhän se sanontokin menee, että rakkaudesta se hevonenkin potkii. ;)

Minä ja Rossi

Tuon pikkuisen eli Rossin kanssa meillä muodostuikin vahva ystävyyssuhde. Hän oli niin pieni minuun verrattuna, mutta silti niin kypsä ikäisekseen, että pystyimme heittämään hänen kanssaan hyvääkin läppää. Otin ehkä sellaisen isäroolin Rossin suhteen.

Rossi myös toimi aivan kuin olisin hänen isänsä. Mitä minä ikinä teinkään, otti Rossi siitä mallia ja teki perässä.

 

Rossi ja minä :)

Maastoilun ja kenttäilyn lisäksi tuli sitä myös muutaman kerran kokeiltua mielenvirkistykseksi esteiden hyppelemistä. Se vasta olikin hauskaa! 

 

Pahoittelen laatua. 

Olen saanut toteutettua monia haaveitani. Yksi haaveistani oli päästä käymään joskus joissain näyttelyissä. Ihan kokeilun vuoksi vain. Olin tällöin vielä aika epävarma ulkonäöstäni, sillä kaikki minusta otetut kuvatkin olivat tällaisia.

No, nyt kesällä, kun unelmani toteutui, ja pääsin näyttelyihin, olivat ilmeeni hieman parantuneet ja itsevarmuuteni kohonnut. Niinpä astelin näyttelyihin kylmän varmasti vieden samalla voiton kotiin.

Minä ja ihana kesähoitajani Iiri!

Enkö vaikutakin näissä kuvissa paljon itsevarmemmalta? ;)

Voi sitä tunnetta, kun otimme Iirin kanssa ylpeästi voittajan ruusukkeen vastaan. Mutta mennäänpäs nykyhetkeen. Tällä hetkellä suuressa osassa elämääni on maastoilu, vauhdikkaat laukkapätkät pellolla, sattumoisin kentällä ratsastelu, ystävät ja etenkin ystäväni Ida -hevosen personal trainerina toimiminen. ;) Ida on hieman laihtumisen tarpeessa, joten annostelen hänelle ruoat aitauksestani ja kannustan häntä urheilemaan kannustavilla katseillani.

Tällaista tällä kertaa!

♥: Allu