keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Trana: Voi, kuinka komea isäni onkaan!

Heippa!

On se kyllä ihan mahtavaa, että nyt ollaan jo joulukuussa! Parastahan tässä kuukaudessa on se, että ihmiset ovat jostain syystä ihmeellisen anteliaina jopa meitä hevosia kohtaan. Saamme herkkuja ja rapsutuksia - parhaassa tapauksessa saatamme saada myös uusia varusteita tai tarvikkeita, jotka ovat tietysti hienon värisiä. Paras lahja meille on kuitenkin ollut se, että saimme nuo kuusi heppakaveria talveksi tänne. Stjarni, Baron. Selja, Hetta, Keila ja Toukka ovat kotiutuneet erinomaisesti. Meidän ei tarvinnut tänä vuonna edes selvitellä pahemmin arvojärjestystä, kun ovat he kuitenkin jo sen verran tuttuja.

Kotoisaa makoilua...
Jo ensimmäisenä päivänä PowerParkista tulleet heppakaverimme vetivät sikeitä heinäpaalin juuressa.

Baron
Tänne on nyt myös sadellut parin päivän aikana lisää lunta, onneksi! Jouluun kuuluu se, että lunta on PALJON, joten kiva, kun sitäkin on tullut lisää.

Seljakin vietti makoilupäivää.

Stjarni
Täällä on nyt ollut mitä ihanimmat kelit lenkkeillä ja pitää kuntoa yllä. ;) Taivas on ollut kauniin punainen. Niillä asiakkailla, jotka ovat tähän aikaan löytäneet tänne ratsastamaan, on ollut tosi hyvä tuuri.




Nyt pääsee myös menemään tuonne talvireitillemme, jossa mennään esimerkiksi jäätä pitkin. Minusta on tosi kivaa saada mennä sillä reitillä, sillä onhan se kivaa vaihtelua Kätkätunturin puolella maastoiluun.

Jäällä...
Ja tiedättekös te, mikä on aivan parasta tähän aikaan vuodesta? No, ehdottomasti se, kun jää on niin mainiossa kunnossa, että siinä pääsee laukkaamaan pidempiäkin suoria. Se on aivan parasta! Myös ratsastajamme tuntuvat tykkäävän niistä pätkistä - ainakin iloisista kikatuksista päätellen.

Toukka jäällä

Ihana ilma!


No, mennääpäs sitten siihen asiaan, jonka ansiosta juuri minä, Trana Fra Nevala kirjoittelen teille tänään. Haluaisin nimittäin jakaa teille kuvan rakkaasta ja erittäin komeasta isästäni. Muistatteko sen postauksen, kun Ida kertoi äitinsä olevan maailman kaunein hevonen? Minä voisin nyt puolestani sanoa isäni olevan maailman komein hevonen. Vai onko se kauneus vain katsojan silmissä? Onko se niin, että koska pidän isästäni niin paljon, niin näen hänet maailman komeimpana? Vai onko teidänkin mielestänne Þór komea?

Kuva: Nina Auvinen www.hrimandi.fi/

Eikö isäni olekin todellinen komistus? Ei siis ihme. että minussakin on muutamia upeita ulkonäöllisiä yhteneväisyyksiä isäni kanssa. ;) Ei saa kuitenkaan unohtaa, että Þór on minun lisäkseni myös Rossin isä. Siitä ehkä johtuu Rossinkin upean kaunis olemus ;). Tässä kollaasi meistä, pienestä perheestämme.

Vasemmalta oikealle minä, isosisko Trana, isämme Þór ja pikkusiskoni Rossi.

Haluan kertoa teille lopuksi ilouutisen. Maailmaan on nimittäin syntynyt uusi, silmiä hivelevän kaunis eläinlaji nimeltään Gjaffar. Tämä eläinlaji omistaa upean persoonallisen pään. Päästä erottuu selvästi hymyilevät suupielet, pienet sierainreiät sekä sierainten alapuolella, pään reunoilla olevat kauniit silmät. Nyt annan luvan ihastella tätä komistusta! ♥ 

Suloisuus ♥
Lopetan postauksen näihin tunnelmiin. :D

Oliko isäni teidän silmäänne komea?
Onko minussa ja Rossissa mielestänne samaa näköä isämme kanssa?

♥: Trana

4 kommenttia:

  1. kyllä se oli trana komea ja söpö

    VastaaPoista
  2. Oli kyllä kiva maastoilla siellä! Kyllä Tranassa ja Rossissa on kummasakin isänsä näköä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kiva, kun kävit. :) Minustakin muistutamme Rossin kanssa isäämme. Olemme perineet isältämme kaikki hänen hyvät puolensa. ;)

      ♥: Trana

      Poista

Kommentoithan, sillä jokainen positiivinen kommentti piristää päivää! ♥ Myös postaustoiveita saa antaa sekä kysymyksiä lähettää. :)