Ida: Hassuja ilmeitä kerrakseen!

Moi!

Me julkaisimmekin tässä jokin aika sitten postauksen kesäkuvista. Niitä on kuitenkin sen verran paljon, että saatte nyt nähdä toisenki postauksen tähän aiheeseen liittyen.

Katsokaa, kuinka lihaksikas vauhtihurmuri minun isäni, Gjaffar onkaan :)

Olen varmasti perinyt urheilullisuuteni isältäni. Tosin mistäs sitä tietää, jos vaikka isäni sedän kaima olisi jokin kuuluisa esteratsu, jolla vauhtia riittäisi. Joltain minä olen nimittäin myös tämän urheilijan kehoni perinyt. ;)

Gjaffar

 

Gjaffar

Me olemme tällä hetkellä isäni, Gjaffarin kanssa erittäin hyvissä väleissä, Sanottaisiinko, että olemme melkein läheisempiä kuin koskaan ennen. Tänäänkin juoksentelimme yhdessä aitauksessamme. Vähän niin kuin tämän kuvan tapaan, mutta "hieman" talvisemmissa maisemissa. :)

Gjaffar

Kumpi on nopeampi, kaunotar nimeltä Toukka vai isäni (joka hänkin on hyvin komea) nimeltä Gjaffar?

Gjaffar

 

Laiduntamassa...

 Mutta nyt koittaa se suuri hetki, jota te kaikki tätä postausta lukevat olette varmasti odottaneet jo pitkään. Siirrytään nimittäin kuviin, joissa minä esiinnyn. Nauttikaa näistä! ;)

Minä

 

Minussa on malliainesta, eikö vain? :)

 Nyt pääsette sitten niihin kuviin, joihin minä henkilökohtaisesti olen kaikista tyytyväisin. Sanoisinko jopa, että nämä seuraavat kuvat ovat parhaita minusta otettuja kuvia ikinä!

"Aiotko oikeasti ottaa minusta kuvan, ennen kuin olen kerennyt edes tallin peiliin vilkaista?"

 

"No, onnistuuhan se, jos sinun taskustasi löytyy muutama leivänmurunen.."

 

"Näkevätkö silmäni oikein, onko sinulla jopa porkkanaa taskussa?"

 

"Yäk, se onkin oranssi rytätty rätti, jolla minua juuri pestiin. En minä kyllä sitä tahdo suuhuni laittaa!!"

 

"Älä tuo sitä haisevaa rättiä lähelleni!" 

 

Kyllä, tässä olen minä, Ida- hevonen. :)

Osaan minä kauniimpiakin ilmeitä tehdä. Varsinkin silloin, kun keskityn poseeraamiseen kieli keskellä suuta. ;)
 

Minä, Ida

 

Minä, Ida normaalin hevosen näköisenä!

 

Huomatkaa upea kampaukseni!

 Ystävät ovat kyllä ihania ♥!

Toukka ja Gjaffar

Hups, kuvia tuli aika paljon, mutta toivottavasti jaksoitte katsoa postauksen läpi. :) Kiitos kuvista Sofia Sillanpäälle. ♥  Ensi postaukseen!

♥: Ida

Gola: Kesäisiä muistoja!

Heipä hei!

Näin keskellä lumen ja pakkasten on hyvä välillä katsella muutakin kuin talvimaisemaa, eikö totta? Siksipä tuommekin nyt tänne blogiin esille viime kesänä otettuja kuvia. Minulle ainakin tulee aina näin alkuvuodesta tunne, että pianhan on jo kesä. Kesä ja vihreä ruoho, ah! Pidemmittä puheitta mennäänpäs itse kuviin.

Katsokaa tuota ruohoa, miten herkulliselta se näyttääkään! Onhan tuo Gjaffarkin tietysti ihan söpö, mutta ei hänen karismansa ole mitään tuohon ruohoon verrattuna. ;)

1. Gjaffar

Katsokaa minua, kuinka kaunis olenkaan! Onhan tuo ruohokin tietysti ihan herkullisen näköistä, mutta ei se mitään ole minun karismaani verrattuna. ;)

2. Gola, eli minä

Minä olen kyllä hieman kateellinen Idalle. En tiedä, mistä se johtuu, mutta Idalla on monia hienonvärisiä riimuja niin kotonamme kuin PowerParkissakin. Voisiko joku teistä faneistani lähettää minullekin vaaleanpunaisen riimun? 

3. Ida

Lisäksi Idalle tehdään aina hienoja kampauksia, ja minä taas joudun tyytymään aina samaan hiusmalliin.

4. Ida

Tässä kuvassa kauneuteni pääsee valloilleen:

5. Gola, eli minä

Ystävät ovat kyllä ihania ja tärkeitä! 

6. Ystäväni, Gjaffar ja Toukka

Voi, kunpa pääsisin tuohon hetkeen takaisin, niin osaisin arvostaa tuota suussani olevaa ruohotupsua enemmän kuin koskaan!

7. Minä, eli Gola

 

8. Gjaffar

 Kuka kolmenkoplastamme onkaan kaunein, Gjaffar, minä vai Stjarni? 

9. Vasemmalta oikealle Gjaffar, minä ja Stjarni.

Otimme kesällä laitumella usein pieniä juoksukilpailuja toisiamme vastaan. Minä ainakin otin ne aivan tosissani, vaikka en sitä ystävilleni kertonut. Halusin voittaa kaikki ja olla paras!

10. Toukka ja Gjaffar

Minulla oli kesällä päälläni tuollainen outo puku. En ymmärrä, miksi ihmiset laittoivat joillekin meistä vaatteita päälle, aivan kuten heillä itsellään on. Luulivatko he, että se olisi jotenkin hienomman näköistä? Pah, ei ollut! No, ainakin se suojasi ötököiltä.

11. Minä, Gola

 

12. Ida

13. Minä ja Stjarni

Tiedättekö muuten, miksi eräs heppaystäväni nimeltään Ida näyttää hieman eriltä kuin me muut hevoset. Hänellä on aina jokin typerä virne kasvoillaan. Mistä tämä voisi johtua?

14. Ida, huolehtisit hammashygieniastasi ja pesisit hampaasi aamuin illoin! Silloin saisit kauniin hymyn valkoisine hampainesi. ;)

Kiitos kaikista kuvista Sofia Sillanpäälle! ♥

Mikä oli suosikkikuvasi?

Haluatteko, että teemme toisen postauksen kesäkuvista, sillä niitä meillä on vielä jäljellä?

♥: Gola

Gjaffar: Vuosikatsaus

Terve!

Hyvää Uutta Vuotta teille ihanille lukijoillemme! Haluamme kiittää myös teitä tästä vuodesta. Olette jaksaneet kommentoida ahkerasti postauksiimme, ja se on piristänyt kovasti. Olette tehneet meistä entistäkin itserakkaampia itsevarmempia ihanilla kehuillanne! Kiitos! ♥

Nyt muistellaan hieman tätä vuotta. Mitä se onkaan sisältänyt?

Tammikuu

Tammikuusta minulle päällimmäisenä mieleen on jäänyt ehdottomasti tämän blogimme perustaminen. Se hetki, kun päähämme syttyi lamppu, että voisimme tehdä blogin ja tavoitella kuuluisuutta sitä kautta. Me nimittäin haluaisimme, että meistä tulisi julkkiksia, joiden eteen ihmiset polvistuisivat antamaan porkkanaa. Ehkä siitä tulee joskus tämän blogimme avulla mahdollista. ;) Ensimmäisen blogipostauksemme voit lukea täältä.

Syömisen lisäksi harrastuksiimme kuuluu siis nykyään myös tietokoneen näppäimistön naputtelu.

Helmikuu

Helmikuussa muistan olleeni kateellisempi kuin olen koskaan elämässäni ollut. Täällä tallillahan asustelee kaksi kaunista, valkoista ruunaa, minä ja Hrimnir. Näytämme melkeinpä samalta (paitsi minä olen tietysti miehekkäämmän näköinen). Ajatelkaa, Hrimniriä pyydettiin Saara Aallon musiikkivideoon ratsuksi, mutta minä sain tyytyä vain seurapojan rooliin. Siis mitä?? Olen tästä ikuisesti katkera, sillä Hrimnir sai kantaa todellista kaunotarta selässään ja heidän hetkensä tallentuivat internettiin. Videoon pääset tästä

Kuva: Pauli Riikonen/ White Clouds Productions

Maaliskuu

Maaliskuussa me pääsimme erilaisiin tapahtumiin talutusratsuiksi. Se oli aivan ihanaa, kun suurpäinen joukko ihmisiä ihasteli meitä ja kehui rauhallisuuttamme. Suloiset lapsukaiset hihkuivat onnessaan päästessään selkääni. Olin suosittu! Stjarni ja Hrimnir olivat talutusratsuina koiratapahtumassa, ja minä pääsin Hrimnirin kanssa raveihin talutusratsuksi.

Hrimnir talutusratsuna.

Huhtikuu

Huhtikuussa saimmekin toimia ahkerina vaellusratsuina, sillä asiakkaita oli aika paljon. Kiitos kaikkien asiakkaiden minä olen näin hyvässä kunnossa mahtavine lihaksineni! ;) Tosin jostain syystä talliporukka ei ole samaa mieltä kanssani, mutta heillä onkin mitä varmemmin näössä jotain vikaa.

Vaelluksella.

Toukokuu

Toukokuussa osa laumastamme lähti kesäksi PowerParkiin. Tallille jääneet issikat jäivät hoitamaan Leville vaelluksia. Minäkin lähdin Etelä-Suomeen kukkaniittyjen keskelle. Se oli ihan kivaa vaihtelua tunturimaisemaan, vaikka näitä maisemia rakastankin!

Ida menossa kuljetusautoon.

Kesäkuu

Tässä kuussa minä nautin kesästä Etelä-Suomessa. Tein samanlaista työtä kuin täälläkin eli toimin vaellusratsuna. Sillä välin kotonani Leville jääneet hevoset nauttivat leiriläisten paijaamisesta. Vaikka Etelä-Suomessakin oli kivaa, olisin halunnut olla leirillä kauneuskilpailuissa, sillä olemme jo pitkään kisailleet Hrimnirin kanssa siitä, kumpi on komeampi. ;)

PowerParkissa oli kyllä ihanaa juoksennella pelloilla! Kuvassa olen minä, Gjaffar!

Heinäkuu

Myös heinäkuu tuli vietettyä Etelä-Suomessa. Nautin kesästä täysin siemauksin ja imin lämpöä itseeni kylmän talven varalle. Minä kyllä niin pidän kesästä, vaikka myös talvikin on mieleeni!

Minä

Elokuu

Elokuuhun mahtui niin surullisia kuin iloisiakin hetkiä. Ensinnäkin kohtasimme suuren surun jättäessämme hyvästit rakkaalle ystävällemme, Fjödurille. Hän pääsi vihreämmille niityille Ninan ja Dufan seuraksi. Suuri ilonhetki taas oli se, kun PowerParkista kotiin palatessamme tapasimme taas rakkaat ystävämme!

Kotiin!! Kuvassa Jöra.

Syyskuu

Tällöin ympärillämme oli kyllä aivan ihana ruska! Se vain harmitti, kun tajusi, että vihreä heinä peittyisi pian hangen alle. Kerkesin jo ajatella, että elämäni menisi pilalle, mutta sitten kun se ensilumi tulikin, olin hirmuonnellinen. Tässä kuussa Allukin palasi kotiin. Hän varasti tammojen ja tallityttöjen huomion minulta. :/

Minä, Gjaffar ruskan keskellä!

Lokakuu

Lokakuussa luoksemme ryntäsi taas kasa suloisia heppatyttöjä. He tulivat syysleirille. Olen kyllä ikuisesti katkera talliväelle siitä, että he ottivat minut tuolloin vaellukselle, enkä saanut osallistua kauneuskilpailuihin ja voittaa niitä. Minua ärsyttää se edelleen suunnattomasti, sillä kuten näette, olen reilusti tallin kaunein hevonen ja olisin sadan prosentin varmuudella voittanut kauneuskilpailut!

Kauneuskilpailut!

Marraskuu

Marraskuussa saimme nauttia isoista lumihangista. Tässä kuussa pääsimme myös parrasvaloihin Levin keskustaan. Siellä oli LeviDays- tapahtuma. Nautin suunnattomasti niistä ihailevista katseista. Hyvällä mielikuvituksellani ajattelin, että kaikki paikan päällä olleet ihmiset olisivat fanejani, jotka tulivat Leville vain nähdäkseen arvon herran nimeltä Gjaffar Fra Sokkaporan eli minut.

Minä keskustassa

Joulukuu

Tässä kuussa tuli vietettyä joulua ja katsottua, kuinka ihmiset olivat pukeutuneet punaisiin tonttulakkeihin ja -pukuihin. He näyttivät kieltämättä aika hupsuilta. Lisäksi olen urheillut enemmän kuin laki sallii, sillä täällä on ollut paljon vaelluksia. En tietenkään ole unohtanut myöskään elämän tarkoitusta eli syömistä. Syömisestä puheenollen minulla onkin jo kova nälkä. 

Trana matki ihmisiä ja pukeutui hänkin tonttulakkiin ;)

Hyvää Uutta Vuotta kaikille! 

Millainen vuosi teillä tai teidän hevosillanne on ollut?

Onko teidän vuotenne sisältänyt samanlaisia hetkiä kuin meillä on ollut?

♥: Gjaffar

Hrifla: Onnenpäivä!

Morjens!

Nyt minulla olisi teille todella kivoja uutisia kerrottavana... Osaattekos arvata, mistä kirjoitan teille tänään? Mitä yleensä tapahtuu tähän aikaan vuodesta? Tuleeko joku hieman tavallista isompi auto kenties tallimme pihaan? Mitä tässä hieman isommassa autossa on? Onko se täynnä issikoita, jotka tulevat Lappiin PowerParkista. Kyllä, näin se on.

Toukka

 

Selja

Keila ja Stjarni

Tänään heräsin aamulla ehkäpä ihanimpaan yllätykseen, jota pystyin edes ikinä kuvittelemaan. Rakkaat ystäväni Keila, Hetta, Toukka, Stjarni, Baron ja Selja saapuivat aamukahdeksan jälkeen talvikotiinsa. :)

Toukka

Uskoisin, että tämä yllätys oli meille kaikille hevosille positiivinen. Silti voin sanoa olevani aika varma siitä, että minä tulin kaikista iloisimmaksi tästä. Minulla oli ollut nimittäin niin kova ikävä noita kavereitani. Olihan minun kuitenkin pitänyt olla heistä kokonainen syksy erossa. Muut issikat katsoivat minua vähän hämmästyneinä, kun meninkin samalle heinäpaalille PowerParkista tulleiden issikoiden kanssa. En pysynytkään laumani kanssa lounastamassa.

Minä 

Muut meistä Levin issikoista olivat toisella heinäpaalilla kuin minä.

Tämä jälleenkohtaamisemme on sujunut kyllä erinomaisesti. Tällä hetkellä olemme jo PowerParkin hevosten kanssa kaikki samalla paalilla. 

Baron

Baron

Nyt siis tulette lukemaan blogistamme myös noiden kuuden hevosen postauksia. 

Stjarni

Meillä hepoilla on erilaisia tapoja käsitellä laumamme kasvua. Toiset haluavat tehdä heti selväksi uusille tulokkaille, keitä he ovat, ja toiset taas eivät välitä tulokkaista melkeinpä yhtään. Ida kuuluu tähän jälkimmäiseen kastiin. Hän ei suinkaan jäänyt selvittelemään arvojärjestystä, vaan paineli aitauksen perälle nukkumaan ja mietiskelemään asioita yksikseen. ;)

Ida

Trana näytti myös hieman uneliaalta. No, eihän se ihme olekaan, jos väsyttää. Jouduimmehan me sentään heräämään jo KAHDEKSALTA. Kuvitelkaa, niin aikaisin! Eihän silloin ollut vielä edes valoisaa...

Eikö näytäkin Trana hieman pöllähtäneeltä?

Irpa taas oli aivan kuin mitään ihmeellistä ei olisi tapahtunutkaan. Aivan normaaliahan se on, että joka päivä tulee kuusi hevosta laumaan lisää!! Vai onko?

Irpa

Meillä oli tosiaan päivällä kaksi laumaa. Oli tämä meistä Levin issikoista koostuvien hevosten lauma sekä PowerParkkilaisten hevosten lauma. Tosin minä kyllä viihdyin kumpienkin seurassa.

Kaksi laumaa

Vaikka olinkin tohkeissani uusista tulokkaista, piti minun silti vierailla myös toisen paalin luona, jotteivat toiset ystäväni olisi suuttuneet minulle ja luulleet, etten haluaisi olla enää heidän ystävänsä. On se välillä hieman vaikeaa yrittää olla kaikkien kaveri.

"Kumpi paali, kumpi lauma?!"

Välillä eräät rohkeat tapaukset, kuten Hetta, lähtivät kävelemään rohkeasti Irmeliä kohti luodakseen ystävyttä. 

Irmeli ja Hetta

Yleensä Hetan matka päättyi kuitenkin tähän kohtaan...

Johtajat, Irmeli ja Stjarni haistelemassa toisiaan.

Kokosin teille myös videon tästä samasta aiheesta. :)

linkki videoon

Ihanaa saada viettää tämä tuleva talvi noiden ihanien heppakamujen kanssa. Kuka heistä on sinun lempparisi?

Hetta?

Stjarni?

Baron?

Toukka?

Selja?

Keila?

Nyt minä painun pehkuihin, joten hyvää yötä ♥!

♥: Hrifla