Näytetään tekstit, joissa on tunniste taikaa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste taikaa. Näytä kaikki tekstit

perjantai 21. marraskuuta 2014

Allu: Satuhahmo, satumetsä ja sottapytty!

Iltaa!

Muistatteko sen postauksen, jossa Hrimnir kertoi siitä päivästä, kun hän pääsi erään kaunokaisen kanssa maagiseen metsään? Siitä kuvattiin musiikkivideokin. No, minulle tapahtui viikonloppuna jotain MELKEIN samanlaista. Luokseni nimittäin käveli jokin maaginen olento. Tai no sellaiseksi häntä ainakin luulin.

Minä ja tämä valkoiseen kaapuun pukeutunut maaginen hahmo ;)
Luulin, että minustakin kuvattaisiin musiikkivideo. Luulin, että minustakin tulisi julkkis. Luulin, että pääsisin kantamaan selässäni oikeaa satuolentoa. Luulin niin, kunnes tämä maaginen olento avasi suunsa, ja kuulin tutun äänen. Se oli Lotta hieman erikoisessa ratsastusvaatetuksessaan.




Ai että, miten nautinkaan kameran edessä poseeraamisesta. Vielä se, että vierelläni oli tuollainen kaunokainen, lisäsi iloani mallikuvauksiin.



Sitten kun tännekin tulee vielä enemmän lunta (toivottavasti mahdollisimman nopeasti), niin minä pääsen ajamaan rekeä. Wuhuu, siitä tulee ihanaa! :)



No, mutta jotta ette aivan kyllästy katselemaan minua, niin siirrytäänpäs issikoiden kuulumisiin. Tosin en kyllä usko, että kukaan teistä kyllästyisi kuviin, jotka on otettu minusta, arvokkaasta Tysvaer Allanista.

Vielä yksi kuva minusta ;)
Eräänä päivänä Ida ja Gjaffar pääsivät metsän keskelle. Tarkoitus oli, että heistä saataisiin kiva bannerikuva blogiimme. Osaatteko arvata, mitä tapahtuu, jos lähtee ottamaan kuvia tuollaisten vilpereiden kanssa, jotka eivät todellakaan ole yhtä rauhallisia, keskittyneitä, kuvauksellisia, yhteistyökykyisiä, miellyttämisenhaluisia, mukavia, luotettavia, kilttejä, ylväitä yms yms, kuten minä olen.

Ida
Ehkä minä vähän liioittelin. Ihan kivastihan nuo toimivat, ja pari kuvaa heistä saatiinkin, mutta ei heitä silti bannerikuvaan laitettu.

Isä ja tytär!

Gjaffar ja Ida
Täällä on nyt ollut ihan huippukivat maisemat. Taivas on ollut hattaranvärinen. Niin herkullisen näköinen, että sen olisi voinut vaikkapa syödä. :P



Arvatkaa, mitä minä odotan enemmän kuin innolla! Sitä, että rakkaat raksupoksuystäväni Stjarni, Baron, Selja, Toukka. Hetta ja Keila saapuvat tänne Leville. On aina ihanaa saada uutta silmänruokaa noista tammoista, ja onhan tuo noiden ruunienkin tulo ihan ok. ;)

Jöra
Rossi muuten tässä yhtenä päivänä oli kyllä niin nolo, että aivan nolotti kuulua samaan laumaan hänen kanssaan. Katsokaa, mitä Rossi teki!!

Näin tapahtuu, jos kolmevuotiaan antaa syödä kauraa ilman valvontaa.

Rossi, kuinka voit syödä kauraa niin, että lopulta sitä löytyy niin korvastasi kuin silmästäsikin??
Rentouttavaa viikonloppua teille ihanille lukijoillemme! :)


Gjaffar ja hänen upea pallomahansa!

Hrifla

Haukotus!
Gjaffar
♥: Allu




lauantai 1. helmikuuta 2014

Hrimnir: Satua vaiko totta?

Lämpöinen tervehdys ystäväiseni! ♥

Tänään olisi hieman erilaisen postauksen aika. On tapahtunut nimittäin jotain uskomattoman fantastista. Minä Hrimnir, pienestä Sirkan kylästä, pääsin keskelle taianomaista satua. 

Oli tavallinen torstaiaamu. Olin viettämässä yhteistä ruokailuhetkeämme muun hevoslauman kanssa. Aavistin, että nyt olisi tapahtumassa jotain ihmeellistä. Tunsin sen jotenkin sisälläni, mutta en silti osannut arvata, mitä olisi tapahtumassa. Epäilyksiäni vahvisti sekin, kun minua harjattiin ja puunattiin niin huolella.


Sitten yhtäkkiä näin aivan silmieni edessä valkoiseen pitkään mekkoon pukeutuneen nuoren naisen. Kaikki muu ympäriltäni oli kadonnut. Olin keskellä valkoista upeaa metsää. En ollut enää kotonani. Tunsin olevani sadussa. Tyttö käveli luokseni ja tervehti minua silitellen poskeani.

Kuva: Pauli Riikonen/ White Clouds Productions

Tämä sadun tyttö kertoi minulle, kuinka hän oli yksinäinen ja eksynyt kotoaan. Minulla kävi häntä sääliksi. Ei varmasti ollut kivaa eksyä outoon paikkaan yksin. Lupasin yrittää parhaani, että löytäisimme yhdessä tien hänen kotiinsa. Hän hyppäsi selkääni, ja seikkailu sai alkaa! 

Kuva: Pauli Riikonen/ White Clouds Productions

Tarvoin mennä lumihangessa. Minun ja tämän salaperäisen tytön välillä oli selvä yhteys.

Kuva: Pauli Riikonen/ White Clouds Productions
Kuva: Pauli Riikonen/ White Clouds Productions


Olimme minulle tuntemattomassa paikassa, mutta silti jokin johdatti minua tiettyyn suuntaan. Pitkän ja raskaan tarpomisen jälkeen oli ihanaa, kun ratsastajani sanoi tunnistavansa tämän polun. Lähdimme laukkaamaan lumen pöllytessä takanamme.

Kuva: Pauli Riikonen/ White Clouds Productions

Kuva: Pauli Riikonen/ White Clouds Productions

Kuva: Pauli Riikonen/ White Clouds Productions



Laukkaamalla pääsimme etenemään lyhyessä ajassa paljon. Puiden takana alkoi häämöttää mahtava luminen linna. Tyttö hihkaisi innoissaan. Päättelin tämän olevan hänen kotinsa.

Kuva: Pauli Riikonen/ White Clouds Productions

Kuva: Pauli Riikonen/ White Clouds Productions



Katselin silmät pyöreinä tätä näkymää, joka avautui edessämme. Ajattelin kaikkea, mitä olin kokenut tämän päivän aikana. Kaikki oli tytön ansiota! Ja mikä tärkeintä, olin pelastanut hänen päivänsä. ♥

Kuva: Pauli Riikonen/ White Clouds Productions


Meinasi minullakin silmä kostua, kun hyvästelimme. Tytöstä oli tullut minulle niin lyhyessä ajassa todella tärkeä. Nyt hän oli löytänyt kotinsa ja oli todella onnellinen.

Kuva: Pauli Riikonen/ White Clouds Productions


Sitten hän vain katosi. Tajusin taas olevani tutuissa maisemissa. Aivan tallin vieressä olevalla polulla. Minua vastaan käveli Gjaffar- hevonen. Hän kysyi, missä ihmeessä olin ollut. He muut hevoset olivat olleet huolissaan minusta, kun olin vain yhtäkkiä kadonnut. Sanoin Gjaffarille, että kertoisin kyllä kotona hänelle tämän maagisen tarinan, joka minulle oli tapahtunut. Lähdimme yhdessä kävelemään kotiin. On ihanaa, kun on tuollainen ystävä niin kuin Gjaffar. :)





       

Matkalla kotiin pohdin, oliko tämä oikeasti totta, mitä minulle oli tapahtunut. Koenkohan enää tällaista satua elämässäni, vai jääkö tämä ainoaksi kerraksi? Joka tapauksessa, en vaihtaisi tätä ainutlaatuista muistoani mihinkään. En ikinä! ♥



Hyvää hevosen vuotta koko maailmalle! :)

♥: Hrimnir

P.S Jos haluat, voit käydä katsomassa tarinamme myös videolta. Siihen pääset tästä .