Näytetään tekstit, joissa on tunniste kesäleiri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kesäleiri. Näytä kaikki tekstit

torstai 12. kesäkuuta 2014

Veera: Leiriläisten stailattavana!

Heissan!

Oli kyllä pakko tulla tänne ylistämään tätä päivää! Tuli koettua nimittäin hetkiä, jotka eivät aivan heti satu unohtumaan. Hmm, mistäs aloittaisin...

Niin kuin ehkä tiedättekin, täällä on nyt hevosleiri menossa. No, tänään perusmaastoratsastuksien ja kentällä ratsasteluiden lisäksi leiriläisille oli ohjelmassa jotain aivan muuta. Nimittäin tietokilpailua, ratakilpailua, kauneuskilpailua, teoriakoetta ja sen sellaista.

Minä, Veera!
Tietokilpailuun ja teoriakokeeseen me emme valitettavasti voineet osallistua. Siksipä kerronkin rata- ja kauneuskilpailusta. Ratakilpailu oli siis sellainen kisa, jossa leiriläisen piti omalla hoitsullaan ratsastaen kiertää rata. Se oli minulle tuttua puuhaa, sillä sellainen kilpailu on ollut aikaisemmillakin leireillä.

Kisa alkoi sillä, että ratsastaja ohjasi oman hoitohevosensa pystyssä olevan kepin luokse. Kepissä oli kiinni kypärä, ja ratsastajan täytyi pysäyttää hevonen kepin kohdalle, ottaa kypärä ja laittaa se päähän. 

Yltääkö?
Sen jälkeen oli samanlainen tehtävä, mutta kypärän sijasta kepin päältä täytyi ottaa kertakäyttömuki. Sitten suunnattiin muki kädessä toisen samanlaisen kepin luokse, ja siihen muki jätettiin.

Hrifla ratsastajansa kanssa.
Lisäksi rata sisälsi mm. pujottelua ja korotettujen puomien yliastumista kentällä.

Kepin päältä otettu kypärä ei aina ollut kaikille sopivan kokoinen. Esim. tässä kuvassa kypärä on valahtanut Irpan ratsastajan silmille isoutensa vuoksi.

Irmeli ratsastajansa kanssa.
Ratakilpailu sujui minun osaltani erinomaisesti, ja sijoituin siinä osiossa kolmanneksi hoitajieni kanssa. Kilpailun tarkoitus oli kiertää rata virheettömästi mahdollisimman nopeaa käynnissä. Minuun iski kilpailuhenkisyys, ja jos olisin saanut itse päättää, olisin rynninyt radan kiitolaukassa, jotta voittaja olisin ollut minä. Valitettavasti ainoa askellaji, jota sai mennä, oli käynti. Hrifla ja hänen hoitajansa voittivat tämän osion ja Trana hoitajineen oli toinen. Hävisin siis vain kahdelle. Vau!

Sitten siirrytään pääaiheeseeni, kauneuskilpailuihin. Koko kilpailu oli jotakin aivan täydellistä. Leiriläiset harjasivat omia hoitsujaan huolellisesti moneen kertaan, letittivät harjojamme niin hyvin kuin osasivat ja juoksivat kauas pellolle vain saadakseen muutaman kukkasen hiuskoristeiksemme.

Puunaustouhuissa...
Meni siinä reilu tunti, että leiriläiset saivat kaikki piehtaroimisesta tulleet likaläikät pois ja kaikki jättiläistakut harjoistamme selviksi.

Irmeli ammattilaisten hoivassa.
Katsokaas, kuinka puhdas Tranasta tuli!
Irpa!

Hrimnirin ihana lettipää!
No, kiinnostaisikohan teitä nähdä, millaista jälkeä nämä uskomattoman taitavat stailistit saivat aikaan? Tässä lopputuloksia...

Eikö olekin ihana?! Tällaisen kampauksen hoitajani loihtivat häntääni. Letin kruunaa ihana kukkanen!
Me kaunottaret syömässä ennen tuomarointia.
Voitte kuvitella, kuinka onnellinen olin tuollaisten taitavien ihmisten käsissä. Olen aina haaveillut missin urasta, ja nyt se kävi toteen. Nämä kilpailuthan olivat aivan, kuten missikilpailut!

Eikö olekin ihana? Ja tuo rusetti...♥

Irmeli ♥
Ihailkaa tätä Hrimnirin puhtautta. Tuijottakaa sitä kuvaa ja kuolatkaa suu vaahdossa. Nimittäin heti, kun Hrimnir päästettiin aitaukseen, oli hän taas kuin pyörremyskyn jäjiltä.

Hrimnir!
´

Hrifla ♥

Hriflan upea kampaus!

Meitä kaunottaria oli paljon, stailaajia löytyi hurja määrä, ja tuomareita oli enemmän kuin itse tuomaroitavia. Uskon, että valinta oli vaikea. Sen verran upeiksi hoitajamme olivat meidät saaneet. Voittaja on kuitenkin nyt selvillä. Ennen kuin paljastan, kuka oli vuoden 2014 kaunein, haluaisin kuulla teidän mielipiteenne. Vaikka se ei lopputulokseen vaikutakaan, meitä kiinnostaisi muiden hevosten kanssa tietää, kuka on nyt huolitellun näköisenä kaunein. Kenet juuri sinä olisit valinnut kauneuskilpailun voittajaksi? Kertokaa se meille tuonne kommenttiboxiin. Tässä vielä kaikki kilpailijat.

Minä, Veera Fra Sahala



Irmeli Fra Sahala



Hrimnir Fra Sahala



Irpa Fra Holmahjaleigu



Hrifla Fra Eyjolfsstödum






Trana Fra Nevala




Ken on hevosista kaikkein kaunein... Kuulen korvissani vieläkin sanat, jotka tuomarit lausuivat. "Ja vuoden 2014 Kaunein Hevonen on... VEERA FRA SAHALA!" Ajatelkaa, niiden kaikkien hevosten joukosta juuri minut valittiin kauneimmaksi! Se kruunasi mahtavan päivän täydelliseksi. Kiitos rakkaiden hoitajieni. ♥ He olivat kyllä niin taitavia käsistään. Mutta kuka onkaan sinun lempparisi? Kerro se meille!



♥: Veera






sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Hrimnir: Menoa ja meininkiä kesäleirillä!


Terveppä terve! :)

Kuulkaapas rakkaat lapsukaiset ja aikuiset! Nyt on sellainen tilanne täällä tallilla, että yksi tuhansista toiveistani on käynyt toteen. Toiveeni ilmestyi turpani eteen kuin tyhjästä, lauantaina noin kolmelta iltapäivällä. Olin odottanut kuin kuuta nousevaa, että taas pian olisin suloisten, iloisesti nauravien lasten piirittämänä, pääsisin tutustuttamaan heitä töltin taikaan ja saisin tuplasti enemmän rapsutuksia ja kehuja kuin yleensä. Yksinkertaisesti sanottuna odotin innoissani kesäleirin alkua.

Kuvassa minä, viime kesäleiriltä.
Niin kuin jo kerroinkin, toiveeni kävi toteen, ja lauantaina leiriläiset saapuivat tallille. Olimme tietysti aivan innoissamme heppakamujeni kanssa, kun näimme niin tuttuja kuin uusiakin kasvoja. Alku vaikutti kuitenkin hieman oudolta. Nimittäin leiriläiset tekivät aivan outoja asioita lannan siivoamisen ja ratsastuksen sijasta. Lopulta saimme kuitenkin tietää, että oli menossa leirikaste, johon sisältyi kaikkia outoja tehtäviä, mutta kummastelimme kyllä pitkään tapahtumia, kun emme vielä tienneet, että kyse oli leirikasteesta.

Kävelyä pinteli silmillä kentällä...
Sokkoina olevien, pahaa aavistattomien leiriläisten kastelemista...

Viestijuoksua aitauksessamme muovipussit kenkinä...
Tekivät he tallissakin jotain kiljahduksista ja hillittömistä naurunpuuskista päätellen, mutta sinne me hevoset emme valitettavasti nähneet... Leirikasteen jälkeen katselimme kateellisena tyttöjä, kun he pääsivät syömään mitä herkullisimman näköistä ruokaa.


Tämän jälkeen me hevoset pääsimme ohjelmaan mukaan. Siirryimme siis ratsuiksi kentälle, ja kaikki leiriläiset saivat esimakua tulevien leiripäivien ratsastuksista. Ensimmäisenä päivänä olimme kentällä.

Tässä ratsuna toimin minä, Hrimnir.

Pujotteluhommissa...

:)
Sitten vaihdettiin aina uudet ratsastajat selkään niin, että kaikki pääsivät ratsaille. Jos laskin oikein, minunkin selässäni kävi neljä eri ratsastajaa. 

Irpan ratsastaja vaihtuu...
Kesken tämän leppoisan kentällä ratsastelun ilmestyi Rossi- neiti kuvioihin. Häntä ärsytti, kun me vanhemmat hevoset pääsimme hurmaamaan uusia tulokkaita, mutta Rossin piti vain pysytellä aitauksessa nuoren ikänsä vuoksi. Niinpä Rossi ryntäsi jollain ihmekonstilla aitauksesta kentälle ihastuttamaan lapsukaisia. Edes aita ei pysäyttänyt häntä. Hän sai varmasti hurmattua kaikki tällä näppärällä konstillaan. Mahtavaa Rossi!


No, olemme kaikki tottuneet Rossin tempauksiin, joten jatkoimme tuntia aivan normaalisti välittämättä Rossista. Häntä varmaan harmitti, kun me hevoset emme olleet milläänsäkään hänen tempauksestaan. Raukka kun varmasti koetti hakea sillä huomiota... :D

Tunti jatkui...
Tänään sitten pääsin vaihteeksi maastoratsuksi leiriläisille. Ilma ei valitettavasti tänään suosinut meitä, sillä vettä tihkutti sataa tasaisesti aamusta iltaan. Onneksi pirteät ratsastajamme eivät siitä välittäneet, mutta minua se kyllä hieman harmitti. Koetan nimittäin aina tehdä parhaani, että asiakkaat olisivat sataprosenttisesti tyytyväisiä, mutta sateeseen en valitettavasti pysty vaikuttamaan. Maastoretket menivät kuitenkin sateesta huolimatta hyvin, ja ilmapiiri oli iloinen.

Ei muuta kuin hyppy Irmelin turvalliseen selkään ja nokka kohti uusia seikkailuja.
Tässä me, tämän reissun ratsut:

Trana ♥

Veera ♥

Irmeli ♥

Ja tietysti minä, Hrimnir ;)
Pääsimme me juoksentelemaankin monesti, mutta ne kuvat "hieman" epäonnistuivat. Jouduin muokkaamaan kuvia aika paljon ja toivon, että niistä edes nyt saisi jotain selkoa.




Trana... Pahoittelen laatua!
Veera töltin merkeissä!
On se kyllä ihanaa, kun on tämä leiri! Tätä on odotettu... :) Nyt laitan väsyneenä, mutta onnellisena nukkumaan. Kauniita unia ja mehevien ruohotupsujen kuvia ♥!




♥: Hrimnir