Näytetään tekstit, joissa on tunniste Trana. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Trana. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Trana: Voi, kuinka komea isäni onkaan!

Heippa!

On se kyllä ihan mahtavaa, että nyt ollaan jo joulukuussa! Parastahan tässä kuukaudessa on se, että ihmiset ovat jostain syystä ihmeellisen anteliaina jopa meitä hevosia kohtaan. Saamme herkkuja ja rapsutuksia - parhaassa tapauksessa saatamme saada myös uusia varusteita tai tarvikkeita, jotka ovat tietysti hienon värisiä. Paras lahja meille on kuitenkin ollut se, että saimme nuo kuusi heppakaveria talveksi tänne. Stjarni, Baron. Selja, Hetta, Keila ja Toukka ovat kotiutuneet erinomaisesti. Meidän ei tarvinnut tänä vuonna edes selvitellä pahemmin arvojärjestystä, kun ovat he kuitenkin jo sen verran tuttuja.

Kotoisaa makoilua...
Jo ensimmäisenä päivänä PowerParkista tulleet heppakaverimme vetivät sikeitä heinäpaalin juuressa.

Baron
Tänne on nyt myös sadellut parin päivän aikana lisää lunta, onneksi! Jouluun kuuluu se, että lunta on PALJON, joten kiva, kun sitäkin on tullut lisää.

Seljakin vietti makoilupäivää.

Stjarni
Täällä on nyt ollut mitä ihanimmat kelit lenkkeillä ja pitää kuntoa yllä. ;) Taivas on ollut kauniin punainen. Niillä asiakkailla, jotka ovat tähän aikaan löytäneet tänne ratsastamaan, on ollut tosi hyvä tuuri.




Nyt pääsee myös menemään tuonne talvireitillemme, jossa mennään esimerkiksi jäätä pitkin. Minusta on tosi kivaa saada mennä sillä reitillä, sillä onhan se kivaa vaihtelua Kätkätunturin puolella maastoiluun.

Jäällä...
Ja tiedättekös te, mikä on aivan parasta tähän aikaan vuodesta? No, ehdottomasti se, kun jää on niin mainiossa kunnossa, että siinä pääsee laukkaamaan pidempiäkin suoria. Se on aivan parasta! Myös ratsastajamme tuntuvat tykkäävän niistä pätkistä - ainakin iloisista kikatuksista päätellen.

Toukka jäällä

Ihana ilma!


No, mennääpäs sitten siihen asiaan, jonka ansiosta juuri minä, Trana Fra Nevala kirjoittelen teille tänään. Haluaisin nimittäin jakaa teille kuvan rakkaasta ja erittäin komeasta isästäni. Muistatteko sen postauksen, kun Ida kertoi äitinsä olevan maailman kaunein hevonen? Minä voisin nyt puolestani sanoa isäni olevan maailman komein hevonen. Vai onko se kauneus vain katsojan silmissä? Onko se niin, että koska pidän isästäni niin paljon, niin näen hänet maailman komeimpana? Vai onko teidänkin mielestänne Þór komea?

Kuva: Nina Auvinen www.hrimandi.fi/

Eikö isäni olekin todellinen komistus? Ei siis ihme. että minussakin on muutamia upeita ulkonäöllisiä yhteneväisyyksiä isäni kanssa. ;) Ei saa kuitenkaan unohtaa, että Þór on minun lisäkseni myös Rossin isä. Siitä ehkä johtuu Rossinkin upean kaunis olemus ;). Tässä kollaasi meistä, pienestä perheestämme.

Vasemmalta oikealle minä, isosisko Trana, isämme Þór ja pikkusiskoni Rossi.

Haluan kertoa teille lopuksi ilouutisen. Maailmaan on nimittäin syntynyt uusi, silmiä hivelevän kaunis eläinlaji nimeltään Gjaffar. Tämä eläinlaji omistaa upean persoonallisen pään. Päästä erottuu selvästi hymyilevät suupielet, pienet sierainreiät sekä sierainten alapuolella, pään reunoilla olevat kauniit silmät. Nyt annan luvan ihastella tätä komistusta! ♥ 

Suloisuus ♥
Lopetan postauksen näihin tunnelmiin. :D

Oliko isäni teidän silmäänne komea?
Onko minussa ja Rossissa mielestänne samaa näköä isämme kanssa?

♥: Trana

torstai 2. lokakuuta 2014

Trana: Jättisieraimia ja takkutukkia!

Heippa!

Olemme yrittäneet saada otettua hyviä kuvia. Sellaisia, joissa näyttäisimme ylväiltä, lihaksikkailta ja upeilta. Se olisi varmaan jokaisen hevosen unelmakuva itsestään. Vaikea sitä on kuitenkin alkaa itseään muuttamaan. Meidän kaikkien pitäisi varmasti käydä jokin mallikoulu, jotta ilmeemme eivät olisi huvittavia, vaan arvokkaita. Onko teillä vinkkejä, mistä sellaiseen kouluun pääsisi?

Tänään, kun Irpa oli kuvattavana, hän teki jonkun ihmeposeerauksen, jota hän usein kuvissa tekee. Irpa suurentaa nenäreikiään niin suuriksi, että näyttää siltä kuin kavio olisi työnnetty sieraimeen.

Irpa-mummo
Samaa voi kyllä sanoa Veerastakin. Katsokaas nyt hänen sieraimiensa suuruutta!

Veera

Okei, tiedän kyllä, että minun kannattaisi vilkaista peiliin, ennen kuin alan arvostella muiden poseerauksia. Itselläni nimittäin pakkaavat silmät mennä kiinni aina kameran valon välähtäessä. Aina, kun lähdemme jonnekin kuvausreissulle tunturin päälle, huomaavat ihmiset tallille tullessaan, että minulla on jokaisessa upeassa kuvassa silmät kiinni.

Minä! En muutenkaan näytä tässä kuvassa järin ihastuttavalta.
Tai sitten hiukseni sojottavat sinne sun tänne. Meillä heppa-paroilla kun ei ole edes peiliä aitauksessamme. Ihmiset vain viettävät tuntikausia peilin ääressä laittaen hiuksiaan ja hokien, olisivatko ne nyt hyvin. No, entäs me sitten? Me emme saa edes minuuttia viettää peilin ääressä, sillä emme omista sellaista.

Minä ja epäsiistit hiukseni.
Tänään olin juuri ottamassa Rossista ja Idasta kuvaa. He ovat niin hyviä ystäviä ja syövät aina niin nätisti vierekkäin. Päätin sitten ottaa näistä hyväntuulisista bestiksistä kuvan, ja tällainen siitä tuli...

Rossi

Kuten näette, kuvat eivät onnistuneet tänään kovinkaan hyvin. Rossi ilmeisesti luuli minun jo ottaneen kuvan, ja siksi hän ajatteli, että nyt hän saisi taas alkaa olla oma itsensä. Rossi kun on sellainen, että aina kuvissa hän esittää niin kilttiä, mutta heti kun kamera laitetaan pois, alkaa Rossi potkia ja purra meitä muita hevosia,

Ida ei tästä tykännyt!
Muistatteko sen postauksen, jossa Ida kertoi haluavansa tulla kampaajaksi? Tänään meillä olikin täällä tallilla nutturavillitys meneillään. Tällainen nuttura Idalla oli:

Ida
Kummalle tuollainen sykerö sopii paremmin tyttärelle vai isälle? Gjaffar otti tyttärensä Idan tyylistä mallia ja tadaa, tässä on tulos!

Gjaffar
Noh, mitäpä minä en tekisi, jos muut tekevät. Täytyihän tätä villitystä itsekin testata.

Minä
 
"Irmeli hei, älä luimistele siellä takana! Pilaat kuvani!"
En minä sentään nyt koko ajan noin hienosti kameran edessä poseerannut. Oli kymmeniä kuvia, jotka näyttivät samoilta kuin alapuolella oleva kuva. Minun silmäni kun eivät vain millään meinaa pysyä auki!

Minä
Keksin tänään myös uuden tekniikan saada hyviä kuvia. Nimittäin teline, jonka päällä päätä pidetään. Minäpäs kerron, kuinka tämä toimii! Ensin täytyy etsiä joku hyväuskoinen hölmö uhriksi. Tässä tapauksessa valitsin Gjaffarin. Aloin muka rapsuttaa häntä selän päältä, mutta sitä ei kestänyt kauan. Sitten vain laskin siihen hänen selkänsä päälle pääni ja nojasin siihen. Sai kyllä hyviä kuvia!

Minä

Ihailkaa upeita sieraimiani!

Huomatkaa myös upea nutturani!
Nyt loppuun laitan myös muutaman onnistuneemman kuvan. Minun mielestäni meistä hevosista saa parhaita kuvia alhaalta päin. Niissä näytämme söpöiltä. Silloin myös upeat turpakarvamme ovat suuressa roolissa. ;)

Hrimnir suloisine nappisilmineen!

Rossi 

"Nam nam, on kyllä niin hyvää ruokaa tänään meillä. Oikein minun lemppariani!"

Ida

Näin loppuun haluan vielä kiittää kaikkia blogimme lukijoita ja kommentoijia siitä, että jaksatte lukea postauksiamme ja vieläpä kommentoida niihin. Kiitos kaikille! ♥


♥: Trana


torstai 4. syyskuuta 2014

Trana: Tällainen on pussaileva talliporukka!

Heissan!

Meiltä oli toivottu, että tekisimme postauksen tallin henkilökunnasta ja talliväestä. Mielestäni tämä idea oli mahtava, ja työnsinkin sen heti sisälle pääkoppaani. Haluan kiittää tätä henkilöä mahtavasta postausideasta! Niitä saa tosiaan aina laittaa kommentteihin.

Olen odottanut tätä hetkeä kuin kuuta nousevaa, että pääsen nolaamaan kaikki ihmiset talliporukastamme. Pääsen kertomaan heidän noloimmat tapansa nolojen kuvien kanssa. No ei nyt sentään! En minä niin ilkeä ole, että kertoisin siitä, kuinka Lotta aina röyhtäilee naamoillemme, tai kuinka Pia käy kyykkypissalla aitauksemme takana.

Pia

Se punatukkainen tytöntyllerö, joka rakastaa minua maailmassa eniten. ;) Pia tulee tallille aina hienolla punaisella autollaan, jonka väri sopii hänen hiuksiinsa. Onhan hän niin muotitietoinen, että auton värikin on valittu hiusten väriin sopivaksi. Meille hevosille Pia on aina kiltti, aivan kuten ihmisillekin. Hän on myös hyväntahtoinen ja kärsivällinen ♥. Pia on sellainen, että kaikki pitävät hänestä. Me hevosetkaan emme keksi mitään negatiivista sanottavaa Piasta.

Ida onnellisen näköisenä Pian ja Lotan keskellä!
Pia vetää asiakkaille vaelluksia. Hänen vaelluksiltaan asiakkaat palaavat aina hymyssä suin. Maastossa nimittäin silloin vitsit lentävät, nauru raikuu ja puhe sorisee. Pia pitää joskus myös ratsastuksia kentällä sekä talutuksia silloin tällöin. Pian voi hyvin bongata myös erilaisista tapahtumista, joissa me hevoset esiinnymme. :)

Pia Allun selässä!
Ratsastuksen lisäksi Pia pyörii usein myös tarhassa siivoamassa jätöksiämme. Joskus ihan vain Piaa härnätäksemme kakkaamme hänen naamansa eteen juuri, kun hän on saanut pihaton siivotuksi, kjeh heh.


Jos olette tulossa ratsastamaan, törmäätte aika varmasti tähän ihanaan tyyppiin! Pian tehtäviin kuuluu myös meidän hevosten hyvinvoinnista huolen pitäminen.

Pia harjailemassa Gjaffaria.
Lotta

Se iloisesti hymyilevä kaunokainen. Lotta on toinen hyvin tärkeä ihminen meille hevosille. Hänet löytää milteinpä aina tallilta touhuamasta hymyssä suin. Aina, kun Lotta tulee tallille, ei meillä hevosillakaan ole koskaan tylsää. Hän keksii kaikkia hauskoja ideoita, kuten kävelevän pöydän meille hevosille. ;)

Pia, Ida ja Lotta
Lotta vetää myös Pian lisäksi vaelluksia ja issikkaratsastustunteja kentällä. Hän on aina mukana erilaisissa touhuissa, joita tallillamme järjestetään. On siis aika mahdotonta välttyä Lotalta, jos tulet ratsastamaan. ;) Lotta ottaa asiakkaat vastaan leveästi hymyillen ja tekee samoin myös palauttaessaan asiakkaat issikkamaastosta. Kenttätunnit ovat useimmiten Lotan hommaa. Häneltä nuoret ratsastajat saavat paljon rohkeutta ja uutta intoa ratsastukseen. Myös me hevoset hoksaamme, kuinka paljon hyötyä on siitä, kun Lotta opettaa lapsia ratsastuksen saloihin.

Lotta Veeran selässä.

Veera ja Lotta!
Lotankin puuhiin kuuluu meidän jälkiemme siivoaminen. Hänellä onkin usein talikko kädessä. Se on kivaa, kun hän joskus irtojuoksuttaa meitä tai käyttää meitä liinassa.

Minä tulin antamaan Lotalle voimapusun, jotta hän jaksaisi siivota kakkojamme.

Lotta juoksuttaa minua, eli Tranaa.
Minusta on niin kivaa, kun Lotta on tallillamme! Hän saa asiat rullaamaan paremmin ja osaa pitää myös hyvää huolta hyvinvoinnistamme.

Minä, Lotta ja Rossi :)
Hannele

Se bisnesnainen, joka hymyilee kauniisti räpytellen säihkyviä silmiään. ;) Hannele on siis yrittäjä, ja on suureksi osaksi hänen ansiotaan, että olemme nyt tässä. Ilman Hannelea ei olisi Lapin Saagaa, eikä meitä hevosia.

Ida ja Hannele!
Hannelea ei niin usein näy tallilla, sillä vaellusten vetäminen tai muu vastaava. ei ole hänen työtään. Mitäs hän sitten tekee? No, Hannele on se henkilö, jonka kanssa olet ensimmäisenä tekemisissä varatessasi ratsastusta. Hän nimittäin kulkee koko ajan puhelin, kalenteri ja kynä kädessä valmiina, jos joku asiakas soittaa hänelle varatakseen vaelluksen. Teki hän mitä tahansa, kulkevat nuo välineet matkassa. Ne ovat osa Hannelea.

"Hannele puhelimessa. Kyllä, onnistuu neljän tunnin vaellus perjantaina kolmelle hengelle kello kaksi..."

Hannele on hommannut meidät kaikki hevoset. Hän on suunnitellut, kuinka kotiamme voisi laajentaa. Hän on ideoinut kaikki tallin ohjelmat. Sellainen hän on. Ihminen, joka suunnittelee ja ideoi tallin toimintaa sekä palkkaa parhaimmat työntekijät iloksemme. Hannelen kanssa saa otettua parhaimmat kuvat. Hänen seuransa lumoaa meidät niin, että saamme naamoillemme vaikka minkälaisia kivoja ilmeitä. Esimerkiksi Ida tässä irvistää suloisesti kameralle poseeratessaan Hannelen kanssa.

Ida ja Hannele!
Jukka

Se meidän kaikkien hevosten palvoma tallin isäntä. Jukka on aivan huipputyyppi. Hän joka aamu raahautuu aikaisin ylös sängystään täyttääkseen vesiastiamme. Iltaisinkin, vaikka väsyttäisi, muistaa hän aina juottaa meidät.

Minä ja Jukka!

Jukka minun ja Rossin seurassa!
Parasta Jukassa on kuitenkin se, kun hän hyppää traktorin kyytiin kauhassaan heinäpaali. Me hevoset valehtelematta palvomme Jukkaa hänen astuessaan traktorin kyytiin. Juoksemme kaikki niin lähelle häntä kuin pääsemme ja työnnämme pikkuruiset päämme aidan ylitse. Siinä me kaikki sitten tuijotamme Jukkaa silmät suurina. Ja sitten, sitten hän kippaa heinäpaalin syötäväksemme, ah!



Me tyytyväisinä heinäpaalilla, kiitos Jukan! ♥
Jukalla ja Irpalla on todella, todella hyvä luottamussuhde. Se on ihailtavaa, kuinka molemmat uskaltavat luottaa toisiinsa. Minulle on kerrottu, että Jukka on tehnyt Irpan kanssa satoja luottamusharjoituksia saadakseen huonosti kohdellun hevosen luottamaan ihmiseen. Jukka lelliikin välillä Irpaa. Hän käy poimimassa omalta porkkanamaaltaan kaikki porkkanat ja sitten hän syö ne yhdessä Irpan kanssa.

Tottakai Jukka rapsuttaa myös meitä muita ja antaa silloin tällöin pieniä herkkupaloja :)
Heidi

Se mustatukkainen ikuinen pikkutallityttö. Heidi on silti aikuinen, mutta on kuin sellainen pieni tallityttö, joka käy joka päivä hoitamassa hevosia ja siivoamassa pihattoja. Heidi ei vedä vaelluksia tai tee muutakaan palkallista työtä tallilla. Hän vain käy aina piristämässä päiviämme ja pitämässä meille seuraa. Niin ihana ja sydämellinen hän on! ♥

Heidi ja Rossi!
Heidi pitää meille hevosille kakkaterapiaa. Siinä hän siivoaa kakkoja talikolla ja rapsuttelee ja paijaa meitä. Se on kyllä kunnon terapiaa! Heidiltä saa myös herkkuja ja uusia välineitä meille, kuten harjoja. Hän on kyllä kiltti ihminen. Heidi käy aina välillä ratsastamassa meillä. Hänen kanssaan on kiva mennä.

Heidi ja Rossi ♥
Heidi myös kunnostaa tallia omasta halustaan ja huolehtii meistä hevosista. Hän on käynyt tallilla jo monta vuotta, ja tunnemme hänet hyvin!


Jouko

Se kengittäjä, joka hurmaa niin ihmiset kuin meidät hevosetkin. Jouko on meille aika uusi tuttavuus, sillä hän ilmestyi elämäämme vasta muutama viikko sitten. Hän kengittää meitä hevosia ja puuhastelee tallilla vähän sitä sun tätä. 

Minä ja Jouko!
Hän tekee meille erittäin tärkeää työtä kengittäessään meitä. Jouko tekee rauhallista ja huolellista työtä.

Jouko ja minä
Odotan innolla näitä tulevia viikkoja, jolloin tulen tutustumaan Joukoon paremmin. Mahtava henkilö hän on ja ehdottomasti tutustumisen arvoinen.

Minä ja Jouko ♥

Miia

Se auttavainen henkilö, joka aina silloin tällöin vierailee tallilla. Miia ei tällä hetkellä ole näissä maisemissa. Hän oli kuitenkin suuressa roolissa kesässäni, sillä koko kesän hän vietti täällä Lapissa. Miia on tulossa ilmeisesti nyt talvella tänne uudelleen. :) Miian kanssa kävimme maastoissa ja uimassa kesällä. Hän myös auttoi omasta halustaan tallin kunnostamisessa ja maalaamisessa.

Miia ja minä!


Tallilla käy myös ihania ja auttavaisia lapsia ja nuoria. He toimivat tällaisina apujoukkoina. He ratsastelevat meillä, toimivat peräoppaina ja mikä tärkeintä, paijaavat meitä hevosia. En kuitenkaan halua erotella heitä mitenkään kuvilla ja esittelyillä, sillä kaikki he ovat yhtä tärkeitä ♥.

Toivottavasti jaksoitte edes joten kuten lukea tämän postauksen. Innostuin hieman kirjoittelemaan. Lyhyesti sanottuna koko talliporukka on hyvin huumorintajuinen, kuten me hevosetkin olemme. ;) Läppä lentää ja nauru raikuu. Se on tärkeintä! Toinen ominaisuus, mikä näillä talliväkiläisillä on, on pusuhuulet. Tässä vielä kollaasi pussailevasta talliväestä. ♥


Jos teillä on kokemuksia tai mielipiteitä talliväestämme, olisin utelias lukemaan niitä. Tietysti myös muunlaiset kommentit ovat enemmän kuin tervetulleita!

♥: Trana
.