Gola: Kenttäratsastusta nyt myös meidän tallillamme!

Moro!

Täällä minä, Gola. Minua onkin toivottu kirjoittelemaan tänne, kun olemme Hetan kanssa ainoita, jotka eivät ole päässeet postailemaan blogiin vielä kertaakaan.

Kuten osa teistä jo tietääkin, tallillemme on tullut kenttä. Oikeastaan se on olla möllöttänyt pihassa jo syksystä lähtien. Tallimme omistaja on nyt päättänyt alkaa aktiivisesti myydä kenttäratsastustunteja meillä islanninhevosilla.

Tässä minä, Gola :)

Baron ystäväiseni ♥

Jotkut asiakkaat kaipaavat tuntureiden ympäroimien rentouttavien ratsastusvaellusten vastapainoksi kenttäratsastusta, jossa tarvitaan keskittymiskykyä ja meidän hevosten hallitsemistaitoa. Kenttäratsastuksessa voi myös kehittyä ja oppia paljon uutta.

Irmeli ♥

Vaikka itse sanonkin, olen kieltämättä aika kuulias ja osaava ratsu kentällä. Entisellä asuintallillani menimme paljonkin kentällä, ja siellä opin kaikenlaista kenttäratsuna toimimisen saloista. Nyt täällä Lapin Saagassa menemme paljon maastossa. Pidän maastoretkistä todella paljon! On kuitenkin mukavaa virkistystä päästä joskus kentällekin näyttämään osaamisiaan. Varsinkin tuo esteiden hyppiminen vaikuttaa jännittävältä ja samaan aikaan superhauskalta. :)

Minä vauhdissa ;)

Hihii, odotan innolla asiakkaita, jotka tulevat ratsastamaan meillä kentällä. Vaikka en itse aina pääsisikään heidän ratsuikseen, on aitauksestamme mahtavat vakoilupaikat tuntien seuraamiseen! Meillä on nyt käynyt kentällä muutama pieni ratsastaja. He ovat vasta opetelleet hevosten ohjaamista yms. Siltäkin kannalta kenttä on loistava mahdollisuus pienille ratsastajienaluille, jotka eivät vielä uskaltaudu lähtemään maastoon.

Irmeli ♥

Sepäs vasta onkin mukavaa puuhaa, kun pääsemme heppakavereideni kanssa viilettämään esteitä yli täydessä laukassa. Oi, että! Elämä on kyllä niin ihanaa ♥! Suosittelen kyllä kaikille ratsastusta, niin kentällä kuin maastossakin. On molemmille osapuolille (niin hevosille kuin ihmisillekin) mahtavaa huomata, kuinka niin erilaiset otukset löytävät yhteisen sävelen. :)

Baron ♥

 Olit sitten nuori taikka vanha, aloittelija tai kokenut, ei muuta kuin koettamaan rohkeasti töltin taikaa!

Baron ♥

Mutta nyt, nyt haaveilut sikseen. On nukkumaanmenoaika! Hyvää yötä ♥!

Minä :)

♥: Gola

P.S Kiitoksia kaikille, jotka ovat laittaneet meille kysymyksiä, jotta voimme toteuttaa kysymyspostauksen. ♥ Saatte kysellä toki lisääkin!

Kysymyksiä odotellessa!

Moikka!

Päätimme koko hevoslauman voimin tehdä yhteisen postauksen. Aihe on sellainen, että te ihmiset voitte kirjoittaa kommentteihin erilaisia kysymyksiä meihin hevosiin ja Lapin Saagaan liittyen. Voitte kysyä vaikka meidän hevosten luonteista, mieltymyksistä, Lapin Saagan toiminnasta tai mistä tahansa, joka liittyy meihin, Saagan islanninhevosiin. :) Jos kysymys on osoitettu jollekin tietylle hevoselle, kirjoittakaa kysymyksen eteen, kenelle meistä kysymys on osoitettu. Jos kysymystä ei ole osoitettu kenellekään tietylle hevoselle, vastaaja on satunnainen.

Toivomme tietysti, että kysymyksiä tulisi, jotta postaus voitaisiin toteuttaa. Teemme postauksen todennäköisesti ensi viikolla, jos kysymyksiä on tullut siihen mennessä jo tarpeeksi. Aikaa teillä on siis siihen asti, kunnes postaus ilmestyy. Ja muistakaa, keltä tahansa hevoselta saa kysyä!

Nyt on mahdollisuutenne saada monia asioita selville! Ei muuta kuin kirjoittamaan kommenttia alas! ;)

Gola ♥

Ida ♥

Irpa ♥

Hetta ♥

Trana ♥

Hrimnir ♥

Keila ♥

Toukka ♥

♥: Saagan issikat

Veera: Nautinnollinen viikonloppu parhaassa seurassa!

Hyvää iltaa!

Viikonloppu on mennä hurissut pikaisesti ohi. Eilen olin vaelluksella mukana. Tänään vain nautin keväästä leväten ystävieni kanssa. Nyt muuten todellakin huomaa, että kesäänkään ei ole enää pitkä aika! Sen tajuaa siitä, että me hevoset olemme alkaneet vaihtaa talviturkkia pikkuhiljaa pois. Toisaalta kesä on vielä niin kaukana, kun maakin on aivan lumen peitossa.

Kukas muukaan kuin minä- Veera :)

Olen niin onnellinen, kun satun omistamaan maailman parhaimmat ystävät ♥. En tiedä, mitä tekisin ilman heitä. Esimerkiksi nyt kun vaihdamme kesäturkkia pois, on ystävistä todella paljon hyötyä! Rapsutamme toisiltamme irtonaista karvaa pois. Näin voimme auttaa ystäviämme ja hyödymme siitä myös itse.

Trana ja Gjaffar ♥

Gjaffarin ilme :D ♥

Minä ja Ida ♥

Parhaat ystävät ♥

Fjödur ja Jöra ♥

♥

Ystävyys on yhteistä työtä ♥

Fjödurin ilmeestä huomaakin, kuinka onnellinen hän on tuollaisen ystävän rinnalla... ♥

Trana ja Keila ♥

Kesken aurinkoisen sunnuntaipäivän huomasimme aitauksen toisella puolella kaksi pientä karvapalloa. Ne olivat suunnilleen kavioidemme kokoisia pieneläimiä. Niitä oli hyvin hupaisaa seurata. Kokoonnuimme kaikki katselemaan heidän leikkejään. Oikeastaan olimme kuin elokuvissa. Vain popcornit puuttuivat. ;)

Irmeli seuraa silmä tarkkana "elokuvaa" ♥

Hetta ♥

Toukka ♥

Keila se vain ei jaksanut silmäänsä hetkauttaa. Taisi olla hänellä makoisat päiväunet meneillään.

Keila ♥

Tällaista tällä kertaa! Nauttikaahan yhdessäolosta ja keväästä! :)

♥: Veera

Hrifla: Paljastuksia hevosystävistäni osa 2

Tervehdys!

Niin kuin minä (Hrifla) jo viime viikoilla lupailinkin, teen postauksen hevosystävistäni kahdessa osassa. Tässä se toinen osa nyt tulee!

Stjarni, tuo pitkähiuksinen hurmuri, saa toimia ensimmäisenä hevosena, josta kerron. On outoa, ettei Stjarni näytä mitenkään erityisemmin islanninhevoselta. Minun ja muunkin lauman mielestä hän näyttää aivan suomenhevoselta, jos nyt kokoa ei ajatella. Kooltaanhan Stjarni on perusissikka.

Stjarni on Power Parkissa laumanjohtaja. Näin hän ainakin itse on minulle kehuskellut. Täällä hän saa kuitenkin tyytyä Irmeliä alemmaksi laumamme arvojärjestyksessä. Stjarni ja Baron ovat hyviä ystäviä! Heidät näkee melkeinpä joka päivä leikkimässä keskenään. Mielestäni se on huvittavaa katselua, kun he leikkivät hippaa. Silloin he pyörivät ympyrässä toistensa perässä... :)

Minulle on kerrottu, että kun Powerin hevoset tulivat tänne ekan kerran, niin Stjarni pääsi heti asiakaskäyttöön. Muut hevoset olivat ensimmäisellä kerralla uudessa maastossa varuillaan ja aika villeinä. Stjarni taas käyttäytyi heti rauhallisesti. Sekin osoittaa, miten rauhallinen hevonen Stjarni on.

Stjarni ♥

Baron, suloinen nallekarhu on mielestäni hieman hupsu. Kun ihmiset kävelevät Baronin luokse, on hän heti antamassa heille pusuja. Yleensä ihmiset ovat aivan ihastuksissaan Baroniin ja sen pusuihin. ♥ No, ei kai siinä asiassa mitään outoa ole. Olen vain vähän kateellinen Baronille, kun hän hurmaa kaikki ihmiset pusuillaan. Sitten ihmiset haluavat Baronin ratsukseen, eivätkä minua...

Tosiaankin Baron ja Stjarni ovat hyviä ystäviä! On Baronilla kyllä Stjarnin lisäksi muitakin kavereita. Hän on kaikille hevosillekin ystävällinen. Jos jotain laumassamme syrjitään, Baron menee syrjityn luokse, jottei kenenkään tarvitse tuntea pahaa mieltä. Baron on kyllä paras mahdollinen ystävä! :)

Tässä lähiaikoina, kun talliväki testasi, miten meiltä issikoilta onnistuu esteiden yli hyppiminen, Baron yllätti kaikki täysin. Hän hyppäsi kuin mikäkin esteratsu. Me muut hepat vain katselimme häntä silmät pyöreinä. Sekin todisti, miten monipuolinen hevonen Baron on. Rauhallisen ulkomuodon takaa paljastuikin huikea estetykki!

Baron ♥

Siirrytäänpäs Seljaan, tummaan söpöläiseen. Selja on niin suloinen varsamaisen päänsä kanssa. Aina, kun puhumme laumassa, kuinka söpö hän on näyttäessään aivan varsalta, Selja ei pidä siitä. Seljasta on hieman noloa, kun hänen päänsä malli on vähän varsan päätä muistuttava. Hän ei tajua, kuinka suloiselta hän todellisuudessa näyttää!

Seljakin on läheisissä väleissä Stjarnin kanssa. Hän kulkee usein Stjarnin askelia seuraten. Selja on luonteeltaan utelias ja hauskaa seuraa. Tulemme hyvin toimeen Seljan kanssa!

Selja menee tölttiä mielellään. Myös passi on hänen mieleensä. Selja sopii niin lapsille tai alottelijoille kuin aikuisille tai kokeneille. Myös miehet voivat ratsastaa Seljalla.

Selja ♥

Seuraavaksi vuorossa on Toukka, silmiähäikäisevä ilmestys. Kun ihmiset kertovat ratsastaneensa Toukalla, se tuottaa usein hämmennystä. Toukka-nimi on niin erikoinen, jos ei ole tottunut siihen. Toukan oikea nimi on Silfurskotta, mutta ei häntä sillä nimellä yleensä kutsuta. Ihmiset ajattelevat, että miten toukalla voi ratsastaa. He eivät välttämättä ymmärrä, että Toukalla tarkoitetaan hevosta. :D

Lauman arvojärjestyksessä Toukka ei ole kovin ylhäällä. Niille hevosille, joita ylempänä Toukka on, hän välillä kovistelee. Aina, kun joku meistä hevosista innostuu ja alkaa juoksemaan aitausta ympäri, on Toukka heti pukkilaukassa mukana.

Toukka on vienyt todella monen ihmisen sydämen täysin. En tiedä yhtäkään ihmistä, joka ei pitäisi Toukasta. Hänen askellajinsa ovat kuulemma ihanat. Eniten ihmiset hehkuttavat Toukan laukkaa, joka on heidän mielestään kuin keinuhevosella.

Toukka ♥

Sitten kerron Hetasta, moppitukkaisesta tölttikoneesta. Olemme jo pitkään ihmetelleet tuota Hetan leuan alla sijaitsevaa palluraa. Mikä se oikein on? :D No, ainakin sen on varma tunnistuskeino Hetan kohdalla.

Hetta tykkää leikkiä aitauksessa usein Gjaffarin kanssa. Muutenkin he taitavat olla melkoisen tiivis pariskunta, kun liikkuvat usein yhdessä. Hettahan on kyllä aivan erilainen kuin Gjaffar, mutta kai he sitten vain täydentävät toisiaan. Laumassa Hetta on päättäväinen ja pitää omia puoliaan.

Hetta on kyllä oikea tölttikone! Tulen aika usein vaelluksilla heti Hetan perässä ja silloin näen, miten tasaista ja täydellisen näköistä Hetan töltti on. Hän on todella suosittu hevonen, ainakin talliväen keskuudessa. Asiakkailla Hetta ei niin usein mene, koska hän on mainio vetohepo. 

Hetta ♥

Seuraavaksi Keila, pieni, mutta pirteä issikka. En välillä ymmärrä Keilaakaan. Nimittäin jos on vaellus, jossa mennään pelkkää käyntiä, tulee Keila silti takaisin hiestä märkänä! Se johtuu siitä, että Keila säheltää niin paljon. En kyllä käsitä, miksi hänen täytyy saada itsensä märäksi aloittelijareissuillakin. Kai hän sitten saa siitä jotain mielihyvää.

Lauman jäsenenä Keila on aikalailla muiden mukana menijä. Jos muut laumamme hevoset menevät ihmisen luokse, menee Keilakin. Jos muut alkavat leikkiä keskenään, alkaa Keilakin. Jos muut syövät, Keilakin syö jne. Itse henkilökohtaisesti pidän Keilaa todella mukavana persoonana, ja tulemmekin hyvin toimeen keskenämme.

Keila on vetohevonen. Hänellä siis vedetään vaelluksia. Keila on tottunut siihen, että hän on aina kärjessä oppaalla. Tänä talvena kuitenkin tapahtui pari poikkeusta. Keila meni jonkun parisen kertaa kokeneella asiakkaalla Hetan perässä, ja hyvin onnistui! Mielestäni Keila voisi mennä toistekin asiakkaalla, kun asiakkaatkin hänestä tykkäsivät. :)

Keila ♥

Kun Tranalla, tulevalla esteratsullamme(ko?) kokeiltiin tässä pari päivää sitten hyppiä esteitä, niin hän olisi heti halunnut isolle esteelle. Olin silloin samaan aikaan kentällä. Sinne oli laitettu kaksi estettä. Toinen oli reilusti suurempi. Trana ei halunnut hypätä aluksi pientä estettä, vaan olisi halunnut heti hypätä suuremman esteen. Naureskelimme Hrimnirin kanssa vieressä. Ehkäpä Tranasta tulee isona vielä esteratsu.

Tranassa on vahvaa johtajaehdokkuutta. Hän onkin todella ylhäällä laumassa. Esimerkiksi se, että Trana käy Irmelin (johtajamme) kanssa ensimmäisinä juomassa vettä, osoittaa jo jotain. Välillä Trana jopa haastaa Irmeliä. Toisinaan taas Tranaa alkaa lapsettaa, ja hän leikkii Rossi-varsan kanssa. 

Ratsastaessa Trana menee todella varmasti, kun ottaa huomioon Tranan nuoren iän. Hän on mennyt jopa asiakkaillakin pari kertaa. Tranasta on pikkuhiljaa kehittymässä mahtava ratsu asiakkaille. Olen kyllä ylpeä Tranasta ♥. 

Trana ♥

Nyt vuorossa on Rossi, tallimme pienokainen. Hän on siinä asiassa kyllä todella omituinen, että syö ihmisten kenkiä. Aina, kun hän huomaa ihmisen, niin heti on haaveileva katse kengissä. Rossi on toisin sanoen kenkäfriikki. Ehkä hän itsekin haluaisi sellaiset kengät niin kuin ihmisillä on. 

Joskus Rossi kuvittelee olevansa iso ja pelottava hevonen. Silloin hän juoksee muita hevosia päin yrittäen saada heidät juoksemaan itseään karkuun. Usein Rossi haluaa leikkiä. Hän näykkii tallimme 23-vuotiasta Jöraa leikkisästi tarkoituksenaan saada Jöra leikkimään kanssaan. Silloin Jöra vain lähtee muualle. Rossia varmaankin harmittaa, kun hänellä ei ole ikäistään leikkikaveria. Vaikka kyllä mekin joskus innostumme leikkimään hänen kanssaan. Koko ajan ei vain jaksa leikkiä enää näin "vanhana". ;)

Rossilla on nyt jo ratsastettukin pariin kertaan kentällä noin kymmenen minuutin lenkkejä. Seurasin sivusta, ja ihan hyvinhän se meni. Rossi ei vain tajunnut, että kun pohkeita annetaan, pitäisi liikkua. Eihän hän ilman koulutusta sellaista voi osata. Veti Rossi muutaman pukinkin, mutta hänen pukkinsa nyt ovat niin pieniä, etteivät ne paljoa liikuta. ♥

Rossi ♥

Ja sitten viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisempänä Norjan kylmäveriseen, Alluun. Hän on aika hupsun näköinen, kun leikkii meidän issikoiden kanssa, vaikka välissämme on aita. No, onneksi aitakaan ei estä hupaisimpia leikkejä!

Allu on vähän niin kuin julkkis keskuudessamme. Aina joku meistä issikoista on tuijottamassa Allua silmät pyöreinä aitauksen toiselta puolelta. Allu kun on niin komea! Suoraan sanottuna kilpailemme hänen huomiostaan. Joskus tahallani kiusaan häntä, että hän kiinnittäisi minuunkin huomiota. ;)

Allu on sopeutunut todella hyvin kulkemaan meidän issikoiden kanssa maastossa. Olen kuullut, että ratsastaessa hän on tottelevainen. Olen ollut muutaman kerran Allun kanssa kahdestaan maastossa, ja silloin olemme menneet ihanan lujaa! Allun laukka kun on niin suuri minun laukkaani verrattuna. Sain kyllä juosta kovaa, että pysyin hänen perässään.

Allu ♥

Tässä tämä postaus nyt oli. Tästä tuli kieltämättä aika pitkä ja paljon tekstiä sisältävä kokonaisuus, mutta toivottavasti se ei haitannut. :) 

Minä Hrifla ♥

Kuka näistä kaikista (niin ensimmäisen kuin toisenkin postauksen) hevosista on sinun suosikkisi?

♥: Hrifla

Hrifla: Paljastuksia hevosystävistäni osa 1

Heipparallaa!

Täällä minä, Hrifla! Ajattelin tehdä teille kaksiosaisen postauksen, jossa kerron hevosystävistäni uusia asioita. Olemme asuneet Golan kanssa täällä Lapin Saagan tallilla nyt syksystä lähtien. Olen oppinut tuntemaan uudet ystäväni jo hyvin. Nyt jaan teidän kanssanne tietoja heppakamujeni oudoista tavoista, laumakäyttäytymisestä ja ratsuna toimimisesta. Koska hevosia on niin paljon, teen tämän tosiaankin kahdessa osassa. Toivottavasti pidätte ja jaksatte lukea loppuun asti! :)

Hrifla, eli minä!

Aloitan Veerasta, siitä mustasta kaunokaisesta. Veeran outo tapa on se, että aina, kun nostetaan laukka, hän ottaa sellaisen huomaamattoman alkuhypähdyksen. Yleensä asiakkaat eivät edes huomaa sitä. Jotkut taas kysyvät, vetäisikö Veera pienen pukin, mutta ei se niin ole. Tämä ei kuitenkaan vaikuta siihen, etteikö Veeran laukka olisi tallin parhaimmistoa. :)

Laumassa Veera toimii Irmelin oikeana kätenä. Muistan, kun tulimme tänne Golan kanssa, niin Irmeli ja Veera supattivat meistä nurkan takana. En vieläkään tiedä, mitä he puhuivat. Irmeli, laumamme johtaja, kysyy usein neuvoa Veeralta, jos hän tarvitsee jossain asiassa apua.

Veera on aina leireillä todella suosittu ratsu. Viimeksikin syysleirillä kaikki halusivat mennä Veeralla. Kauneuskilpailussakin melkeinpä jokainen olisi halunnut stailata Veeran.

Veera ♥

Siirrytäänpäs Fjöduriin, kaksoisolentooni. On välillä hyvin huvittavaa, jos joku meistä muista hepoista edes uhkaa näykkäistä Fjöduria, niin heti alkaa kova kiljuminen, joka saa Fjödurin kuulostamaan suloiselta possulta. :D

Laumassa Fjödur on arvojärjestyksessä aika alhaalla. Hän ei haasta tappeluita kenenkään kanssa, vaan on jokaiselle kiltti. Paitsi joskus Fjödur ärsyttää Allua, Norjan kylmäveristä aidan toiselta puolelta. Fjödur myös syö joskus Allun aitauksen puolelta. Allulle hän uskaltaa ryppyillä, koska heidän välissään on "suojamuuri".

Minulle on kerrottu eräästä reissusta, jossa Fjödur oli Idan kanssa. Idalla oltiin menty Fjödurin edessä laukkaa, mutta Fjöduria ei oltu päästetty laukkaamaan. Hänen piti töltätä. Fjödur oli kuulemma kiitänyt sen tasaista tölttiä samassa vauhdissa kuin Ida nopeaa laukkaansa. Ratsastajat mahtoivat olla tyytyväisiä Fjödurin tölttäystaitoihin. :)

Fjödur ♥

Seuraavaksi vuorossa on lauman johtaja, Irmeli. Ihmettelen erästä hänen tapaansa. Nimittäin Irmeli haluaa aina tallata omia polkujaan. Reissuissakin häntä ei kiinnostaisi mennä edessä kulkevan hevosen perässä. Ei hän ohitse lähde, vaan menee vain toiselle puolelle kaistaa.

Niin kuin moni tietääkin, Irmeli on siis nykyään laumamme johtaja. Mielestäni hän on hyvä sellainen. Esimerkiksi, jos jotkut hevoset tappelevat, Irmeli menee heidän väliinsä ja käskee lopettaa turhanpäiväisen kinastelun. Me muut hevoset tottelemme ja kunnioitamme Irmeliä. :)

Irmeli on myös sellainen hevonen, jonka monet haluavat puunata leirillä kauneuskilpailussa. Johtuu varmaan siitä, että Irmelin kanssa tulee aina pärjäämään tuollaisissa kisoissa. Hänellä on niin paljon viehätysvoimaa ja karismaa, että pienelläkin työllä voi päästä pitkälle. 

Irmeli ♥

Sitten Jöra, entinen laumamme johtaja. Nykyään tuntuu oudolta, että Jöra on joskus ollut tämän lauman pomo. Nykyään hän on niin kiltti kaikille. Tänäänkin varsamme Rossi ajatti Jöraa ja Jöra-parka juoksi karkuun, minkä jaloistaan pääsi. Rossi taitaa olla tuleva laumanpää... Sitten, kun Irmeli joskus väistyy. 

Jöralla on pitkä pinna, niin ratsuna kuin laumanjäsenenäkin. Mutta jos me muut hevoset ärsytämme häntä liikaa, osaa hänkin näyttää kaapin paikan. Jöra tykkää elää sovussa hevosten ja ihmisten kanssa. :)

Tosiaankin Jöra on aloittelijoille todella hyvä opettaja. Hän on niin kiltti! Vuosien varrella Jöra on oppinut aistimaan ratsastajien tunteita. Kerron nyt yhden esimerkin. Jos Jöran selässä on kokematon henkilö, joka jännittää paljon laukkapätkällä, kokee Jöra turvalliseksi vaihtoehdoksi pysytellä ravissa laukan sijaan.

Jöra ♥

Seuraavaksi vuorossa on Irpa, vauhtimummojen kuningas! Irpakin on jo kokenut konkari. Aina, kun ollaan reissussa, ja hän kuulee ihmisten puhuvan, että kohta voitaisiin laukata, niin Irpa on jo menossa. Hän on oppinut tunnistamaan elämänsä aikana kymmeniä sanoja. Esimerkiksi töltti ja laukka. ;)

Laumassa Irpa on erikoinen tapaus. Hän ei halua olla niin kovasti esillä kovistelemalla muille hevosille, mutta silloin, kun hän haluaa, me kaikki hevoset tottelemme Irpaa. Jopa lauman johtaja eli Irpan tytär Irmeli. Tänäänkin, kun meille laitettiin kahteen erilliseen kaukaloon kivennäisiä, me muut söimme yhdestä pienestä kaukalosta yhdessä, ja Irpa söi yksin isosta kaukalosta. Itsekään en uskaltanut mennä syömään hänen kanssaan, vaikka houkutus oli kyllä suuri!

Irpa on myös todella kiltti. Hän ei ole ikinä pukitellut niin, että ratsastaja on ollut selässä. Ei, vaikka kuinka olisi haluttanut. Irpa tahtoo pitää maineensa puhtaana. Aitauksessa hän sitten pukitteleekin sydämensä kyllyydestä!

Irpa ♥

Hrimnir, suloinen maalaispoika. Häneltäkin löytyy outo tapa. Katsokaas hän rakastaa sitä, että hänen korviinsa työnnetään sormet, ja niitä pyöritellään siellä. :D Yleensä me hevoset tykkäämme, että meitä rapsutetaan turvasta, kaulalta tmv, mutta Hrimnir on tässä asiassa selvä poikkeus! Näkisittepä Hrimnirin ilmeen, kun hänelle tehdään niin...

Laumassa Hrimnir on kaikille ystävällinen. Muistan kuitenkin sen päivän, kun tulimme tänne Golan kanssa. Silloin luulin Hrimniriä lauman johtajaksi. Hän ei millään halunnut meitä laumaansa. Kun muut hevoset olivat aivan rauhassa, niin Hrimnir tappeli kanssamme. Muistan, kun hän jopa kaatui selälleen ja kierähti ympäri maassa. Silti hän jatkoi heti kanssamme taistelua. Nyt tulemme kuitenkin hyvin toimeen Hrimnirin kanssa. Kun häneen on tutustunut, olen huomannut hänen olevan kiltteyden perikuva!

Hrimnir on myös asiakkaiden kanssa superkiltti. Siksi hän kantaakin melkeinpä aina selässään lapsia tai kokemattomia aikuisia. Mutta näkisittepä silloin, kun Hrimnir harvoin pääsee eteen ratsuksi! Silloin hän on oikea vauhtihirmu ja vaikea pideltävä. Hrimnir osaa siis käyttäytyä myös vauhkommin. Sitä hän ei kuitenkaan tee koskaan asiakkaille, niin tunnollinen Hrimnir on.

Hrimnir ♥

Gjaffar, sydäntensulattaja. On outoa, että hänellä on vieläkin paljon orimaisia piirteitä, vaikka Gjaffar ruunattiin jo noin neljä vuotta sitten.

Gjaffar tykkää leikkiä aitauksessa. Minulle on kerrottu, että silloin, kun Gjaffar tuli tänne tallille, niin hän ja Hrimnir tappelivat kovasti. Itse en ole ollut sitä näkemässä, sillä tulin tänne vasta pari vuotta myöhemmin. Nykyään Hrimnir ja Gjaffar ovat kuin veljekset. Gjaffar rakastaa viettää aikaa kavereiden kanssa!

Tämä ruuna herättää monia mielipiteitä ihmisten keskuudessa. Toiset rakastavat Gjaffaria yli kaiken ja pitävät häntä ehdottomana suosikkihevosenaan. Gjaffarilla, kun on niin täydellinen laukka, ja hänen sydämensä on kultaa. Toiset taas eivät pidä Gjaffarista, eivätkä millään haluaisi mennä hänellä maastoon. Kaikki se johtuu varmasti Gjaffarin laiskuudesta. 

Gjaffar ♥

Nyt kerron Idasta, sinisilmäisestä neidistä. Idan outo tapa on se, että kun hän tulee lenkiltä, Ida menee aina pihattoon hinkuttamaan itseään. Hän hinkuttaa itseään pihaton seinää vasten koko painollaan. Silloin tuntuu, että koko pihatto kaatuisi. Yleensähän hevoset piehtaroivat, eivätkä tee niin, kuten Ida. No, erilaisuus on rikkaus :).

Laumassa Ida on alimpana. Hänen parhaita kavereitaan ovat Veera ja Allu. Idan löytääkin usein syömästä Allun aitauksesta. Ida ja Allu syövät ihan sovussa ja tulevat yllättävän hyvin toimiin, vaikka onhan välillä ryppyjä ystävyydessäkin.

Olen kuullut ihmisten puhuvan, että Idan selkä on täydellinen ratsastaa ilman satulaa tai lätkäsatulalla. Idalla ei siis tunnu luut ratsastaessa. Idalla mennäänkin harvoin oikealla satulalla.

Ida ♥

Sitten mennään minulle tutuimpaan ja pitkäaikaisimpaan kaveriin Golaan. Mietin pitkään, mitä outoja puolia Golalla on, enkä keksinyt mitään. Ainoa ajatus joka mieleeni tupsahti, on se, että hän antaa ottaa kaviot paljon paremmin sisätiloissa kuin ulkona. Kai se johtuu siitä, että hän on tottunut siihen edellisellä tallillaan.

Meidän muiden hevosten kanssa Gola on sellainen, että jos hänelle ollaan mukavia, hänkin on mukava. Jos taas Golalle ryppyillään, hän antaa samalla mitalla takaisin. Meillä on säilynyeet hyvät välit jo pitkään. :)

Katselin kerran aitauksesta, kun talliväkemme kokeili, mitä Gola sanoo pienistä esteistä. Gola hyppäsi ne hienosti ja oli innoissaan hyppimässä. Golasta voi tulla vielä vaikkapa mitä...

Gola ♥

Tässä oli tämän postauksen ensimmäinen osa. Toivon hartaasti, että edes joku jaksoi lukea loppuun asti. :D Minä, kun aina niin innostun kirjoittelemaan. Pian kuulette minusta lisää täällä blogin puolella! 

Hyvää viikonloppua kaikille! Muistakaahan levätä, kuten meidän laumassammekin tehdään! ♥

Gjaffar ♥

Trana ♥

♥: Hrifla