keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Hrifla: Ihana lumisade!

Moro!

Voi, kuinka minä rakastankaan asua täällä Lapissa ja Suomessa ylipäätänsä. On selkeät vuodenajat. Talvella on ihana lumikerros ympärillä, ja kasvatamme talviturkit kylmän talven varalle. Keväällä aurinko alkaa paistaa ,ja lumi vähitellen sulaa. Kesällä ruoho vihertää, ja aurinko paistaa lämpimästi. Syksyllä taas upeat ruskavärit värjäävät maisemaa, ja kelit ovat parhaimmillaan. Pian alkaa syksy pikku hiljaa vaihtua talveksi. Ei siihenkään ole enää pitkä aika. Sen osoittivat tämän päivän maisemat.

Näkymä aitauksestamme.
Tänne satoi ensilumi sunnuntaina. Ei se jäänyt maahan, mutta taivaalta tosiaan leijui lumihiutaleita meidänkin turpiemme päälle. Tänään sitten on sadellut koko päivän tiheästi lunta ja räntäsadetta.


Minusta oli aivan ihanaa herätä tänään lumisateeseen! Olin nukkumassa pihatossa. Olen siellä melkeinpä joka yö, sillä pihatossa on pehmeää ja kuivaa nukkua. Sieltä kömmittyäni ulos tulin kyllä hyvin iloiseksi lumisateesta. Yleensä sateella suurin osa meistä issikoista on pihatossa, sillä eihän se nyt kovin kiva ole kastua. Nyt kuitenkin kaikki tulivat ulos nauttimaan lumisateesta. Siitä on jo pitkä aika, kun lunta satoi viimeksi.

Minä viime talvelta!



Tosin räntäsade ei niin kiva ollut. Siitä kun ei jäänyt maahan edes mitään jälkeä. Minä rakastan talvea ja olen onnellinen, että se tulee. Tai ainakin olin onnellinen talven tulosta, kunnes tänään aamulla hoksasin katsoa aitauksen ulkopuolelle. Siellä oleva nurmikko näytti tältä:


Maailmanloppuhan siinä meinasi tulla. Enhän minä nyt tuollaista ruohoa voi suuhuni pistellä. Kurkkukivun siitä vain saisi. Yhdyimme Golan kanssa onnettomaan itkuun. Onneksi se lohdutti meitä, kun illasta tajusimme, ettei ruoho ollutkaan enää tuon näköistä, vaan aivan syötävää. Ehkä vielä kerran tänä syksynä pääsisimme herkuttelemaan.


Gola lumisateessa!
Enempää kuvia tältä päivältä minulla ei ole. Emme nimittäin olleet kovin kuvauskelpoisia, sillä räntää oli satanut, ja täten näytimme hirveiltä. Eihän sellaisia kuvia voi jakaa netissä, joissa "hiukset" ovat märät ja rumannäköiset. Sehän pilaisi "lookimme" kokonaan.

Minä
Olemme me jo vähitellen alkaneet talviturkkia vaihtaa. Pakko se on vähän lämmikettä lisätä, kun yöllä voi olla seitsemänkin astetta pakkasta. 

Ida-kaunotar
Olen myös innoissani siitä, että syysleiri lähestyy. Joka päivä se on aina askeleen lähempänä. Lapsia, huomiota, lapsia ja rapsutuksia! :) Olettekos te tulossa tälle leirille?

Kuva viime kesäleiriltä!
Ei se auta muu, kun jäädä odottelemaan, mitä tallin mittarin lukemat huomenna näyttävät, ja milloin se pysyvä lumi tulee. Olisi ihanaa, jos lumi sataisi maahan jäädäkseen, niin pääsisin umpilaukkailemaan kinoksiin. 



Onko siellä satanut jo lunta tai räntää?
Entä näyttävätkö mittarit miinuslukemia?

Täällä niin ainakin on. ;)

♥: Hrifla

4 kommenttia:

  1. Voi, meilläkin satoi lunta:). Ja älkää huoliko, ei se lumi teidän kaikkea ruokaanne vielä peitä;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Okei, kiva kuulla, että sielläkin on satanut lunta! :) No, onneksi kaikki ruokamme ei sitten vielä katoa. ;) Se on nimittäin aivan kamalaa, kun pitää olla koko pitkä talvi syömättä niitä mahtavia herkkuja, joita luonto tarjoaa. Kun ajattelenkin tätä, nousee tuskanhiki otsalleni, mutta koitan olla miettimättä asiaa. ;)

      ♥: Hrifla

      Poista
  2. olen tulossa leirille!!! olisipa ihanaa jos silloin olisi jo lunta niin paljon että joudutte nostelemaan jalkojanne todella korkealle

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, kiva kuulla, että joku ihana lapsukainen on tulossa leirille pitämään meille seuraa. :) No, se kyllä olisikin mahtavaa, jos leiriä saataisiin viettää lumisissa maisemissa.

      ♥: Hrifla

      Poista

Kommentoithan, sillä jokainen positiivinen kommentti piristää päivää! ♥ Myös postaustoiveita saa antaa sekä kysymyksiä lähettää. :)